X

Mannerjäätikön muovaamat alueet

Viimeisin jääkausi oli Suomessa laajimmillaan 25 000 vuotta sitten, jolloin maaperä peittyi 2 - 3 kilometrin paksuisen jääkerroksen alle. Hitaasti virtaava mannerjäätikkö kulutti alustaansa. Rokua Geoparkin nykyiset maastomuodot ovatkin hyvin pitkälti jääkauden muovaamia. Mannerjäätikön alla kerrostui tiivistä hiekkamoreenia, josta Rokua Geoparkin alueelle syntyi virtaviivaisia jäätikön liikkeen suuntaisia selänteitä eli drumliineja. Jäätikön reuna-alueille muodostui moreenivalleja, jotka erottuvat nykyisin saarina vesistöjen keskellä. Liikkuessaan jäätikkö myös irrotti kalliosta satoja tonneja painavia lohkareita, jotka raahautuivat eri puolille Rokua Geoparkia siirtolohkareina.

Jääkausi jätti jälkeensä paljon nähtävää!

Virtaviivaisia drumliineja on erityisesti Oulujärven pohjoispuolella. Voit löytää drumliinit helposti kartalta, mutta maastossa niitä on haastavaa erottaa loivien muotojensa takia. Jäätikön reuna-alueelle muodostuneet moreenivallit erottuvat saarina esimerkiksi Manamansaloon johtavalta sillalta. Jäätikön kuljettamia suuria siirtolohkareita on esimerkiksi Vaalassa Väätäjänniemellä sekä Rokualla Keisarintien varressa. Väätäjänniemellä on komea graniittinen siirtolohkare, jonka painoksi on arvioitu jopa 500 tonnia. Mitoiltaan sitä voi verrata pieneen omakotitaloon. Myös Manamansalon Kultahiekkojen rantavedestä kohoaa useita muinaisten jäävuorien kuljettamia lohkareita. 

Tutustu mannerjäätikön muovaamiin alueisiin

Oulujärven retkeilyalue

Oulujärvellä on Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue. Se kattaa osan Niskanselän saarista ja mantereen rantaviivasta. Retkeilyalueen saarissa on hoidettuja retkeilyreittejä, laavuja ja tulentekopaikkoja sekä rantautumispaikkoja veneille. Retkeilyalue tarjoaakin monipuoliset mahdollisuudet melontaan, veneilyyn, patikointiin, kalastukseen ja muuhun virkistäytymiseen. Oulujärven tunnetuin retkikohde ja samalla järven sydän on Manamansalon saari, joka on Suomen viidenneksi suurin sisävesisaari.

Siirry sivuille »

Oulujärven alue

Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi: sen pinta-ala on lähes 900 km2. Oulujärvi onkin Suomen neljänneksi suurin järvi. Se sijaitsee lähes keskellä Suomea - järven kauniit, merelliset maisemat ovat Pohjanmaan lakeuksien, Kainuun vaarojen, kultaisena hohtavien hiekkarantojen sekä karujen kalliosaarten värittämät.

Oulujärvi poikkeaa Suomen muista suurista järvistä upeiden laajojen selkiensä vuoksi. Oulujärvellä on myös paljon saaria: yli aarin kokoisia saaria on laskettu olevan jopa 650! Järven eliöstö on vesistön suuresta koosta johtuen aivan omanlaisensa. Voit tavata järveltä merellisiä lajeja, kuten karikukkoja, merimetsoja ja merikotkia, lekuttelemassa vesialueiden yllä. Vienosti syvenevät hiekkarannat tarjoavat upeiden maisemien ja monimuotoisen eliöstön lisäksi miellyttäviä ja turvallisia uintipaikkoja lapseperheillekin. Oulujärvellä sijaitsee myös Suomen sisävesien ainoa retkeilyalue, jossa on hoidettuja patikointireittejä ja muita retkeilypalveluita.

Siirry sivuille »

Rokuan alue

Rokuan kumpuileva harjumaisema syntyi mannerjäätikön sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Kirkasvetiset lammet, hopeana hohtavat jäkäläkankaat ja kauniisti kaareutuvat dyynit ovat Rokuan tunnuspiirteitä. Harjumaisemaa ja sen lähiseutua koristavat myös Itämeren muinaisten rantavaiheiden muotoilemat hiekkaharjanteet. Rokuan kansallispuisto suojelee alueen ainutlaatuista kasvillisuutta ja maastonmuotoja.

Voit nauttia Rokuan erikoislaatuisesta maisemasta hiihtäen, moottorikelkkaillen, retkeillen tai pyöräillen. 70 kilometrin reitistöverkosto tarjoaa tähän monipuoliset mahdollisuudet. Raikkaissa ja puhdasvetisissä suppalammissa on myös mahdollista pulahtaa uimaan kesän helteillä tai kalastaa vuodenajasta riippuen joko onkien, uistellen tai pilkkien. Rokuan alueella on myös monipuoliset matkailupalvelut.


Siirry sivuille »

Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 Rokuan luonnontilaisten jäkäläkankaiden ja erikoisten geologisten piirteiden suojelemiseksi. Rokuan kansallispuisto kuuluu Suomen toiseksi vanhimpiin kansallispuistoihin - Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938. Kansallispuisto sijoittuu harjumuodostuman eteläreunaan. Sen alueella on dyynejä, suppia soineen ja kirkasvetisine lampineen sekä muinaisia rantatasanteita ja -valleja. Puistossa on myös seudulle harvinaisia luonnontilaisia vanhoja mäntymetsiä, joissa on runsaasti keloja ja järeitä puuvanhuksia. Rokuan kansallispuisto on lisäksi Suomen tärkein karukkokankaiden suojelualue.

Rokuan kansallispuisto tarjoaa hienot puitteet retkeilylle. Puistossa on merkittyjä patikointireittejä, nuotiopaikkoja ja mahdollisuus yöpymiseen Pitkäjärven telttailualueella tai Pookivaaran autiotuvassa.

Siirry sivuille »

Manamansalo

Manamansalo on Suomen sisävesien viidenneksi suurin saari. Sen 80 kilometrin mittainen rantaviiva on suurelta osin hiekkarantaa. Saaren ydinosa on hiekkaharjun laajentuma, joka on kerrostunut yli 2,5 miljardia vuotta vanhan peruskallion päälle. 

Voit tutustua Manamansalon kauniiseen luontoon Oulujärven retkeilyalueen reiteillä, joita on saaren pohjoisosissa lähes 15 kilometriä. Ne kiertelevät hopeisina hohtavilla jäkäläkankailla, kirkasvetisten suppalampien äärellä ja Oulujärven jylhillä rantatörmillä. Pääset parhaiten retkeilyreiteille Teeriniemestä, jossa sijaitsee myös retkeilyalueen infopiste. 

Manamansalon koillisosassa on Kilonniemen kalasatama ja Euroopan Unionin vanhinta kallioperää esittelevä gneissikalliokohde, joille löydät Kilonniementietä pitkin. Manamansalon Portilta Muistomerkkikirkolle kulkee Peuranpolku, joka esittelee saaren tuhansien vuosien takaista kulttuurista historiaa. Nykykulttuurista voit puolestaan nauttia Kassu Halosen Taidetalolla.

Siirry sivuille »

Rokuan Isokivi

Siirtolohkareet ovat kallioperästä lohkoutuneita ja jäätikön mukanaan kuljettamia kivilohkareita. Rokua Geoparkin tunnetuimmat siirtolohkareet ovat Rokuan Isokivi ja Väätäjänniemen siirtolohkare. Rokuan Isokivi on ajelehtinut ensin Ancylusjärven pinnalla jäälohkareen mukana ja vajonnut meren pohjalle jäälohkareen sulettua. Lohkare koostuu muinaismeren pohjasedimenteistä puristuneesta liuskekivestä ja muinaisvuoriston alla kiteytyneestä graniitista. 

Rokuan Isokivi sijaitsee Keisarintien varrella Rokuan kansallispuiston lounaiskulmalla, Muhoksen ja Vaalan kuntien rajalla. Se on toiminut rajakivenä jo satoja vuosia sekä kuntien, läänien että maakuntien välillä. Kiven löytää helpoiten kääntymällä Neittävältä Keisarintielle ja jatkamalla Keisarintietä Rokuan kansallispuiston Pitkäjärven pysäköintialueelta noin kaksi kilometriä eteenpäin. 

Siirry sivuille »