Show menuClose menu

Rokua Geoparkin top 10 -kohteet


Rokua Geoparkin maiseman syntytarinaan ja kulttuurihistoriaan voi tutustua monissa, mitä upeimmissa kohteissa Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven alueilla. Tällä top 10 -listauksella pääset hyvin alkuun löytöretkelläsi Rokua Geoparkissa!

Pääset tutustumaan kohteisiin tarkemmin myös esimerkiksi Outdooractivessa, josta reitit ja käyntikohteet kuvauksineen löytyvät helposti.

 

1. Lemmenpolku, Muhos

Lemmenpolku on täynnä kiehtovaa geologiaa ja kulttuurihistoriaa! Polku esittelee Oulujoen luonnon ja kulttuurin historiaa muinaismantereesta aina tervankuljetukseen ja vesivoimalaitosaikaan saakka. Polun yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on Kieksin konglomeraattikallio. Se on Muhos-muodostuman vanhinta osaa, kivettynyttä soraa ja näkyvissä ainoastaan Lemmenpolulla. Yhteen suuntaan noin kahden kilometrin pituinen luontopolku on osa Tervareitistöä ja kulkee Montan leirintäalueelta Pyhäkosken voimalaitokselle. 

Lue lisää Lemmenpolusta Muhoksen kunnan nettisivulla sekä Outdooractivessa.
 

RokuaGeopark-KotaCollectivePhoto_kalastus.jpg
Lemmenpolku on myös kalastajien suosiossa. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark.

 

2. Liimanninkoski, Muhos

Liimanninkosken luontopolku vie Sinut Muhosjoen valoisilta rinneniityiltä tuuheiden kuusikoiden ja rehevien lehtojen läpi laakson pohjalla kuohuvalle Liimanninkoskelle. Joki on uurtanut uomaansa tuhansien vuosien kuluessa yhä syvemmälle hiekkaiseen maaperään. Liimanninkoski on koko perheelle sopiva retkikohde ja soveltuu hyvin myös koululaisryhmille. 1,4 kilometrin mittaisen polun varrella on puimalan lisäksi kaksi opastaulua, jotka kertovat Liimanninkosken alueesta ja luonnon erityispiirteistä. Kosken rannalla olevalla laavulla on mukava nauttia eväitä kosken kohinaa kuunnellen.

Lue lisää Liimanninkoskesta luontoon.fi -sivustolla sekä Outdooractivessa.
 

RokuaGeopark_Liimanninkoski s2.jpg
Liimanninkosken luontopolku sopii myös perheen pienimmille. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark.

 

3. Lamminahon tila, Vaala

Lamminahon talon rakennusryhmä Oulujoen varrella Vaalassa on poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki Oulujokivarren vanhasta rakennuskannasta. Lamminahossa on kaikkiaan 20 rakennusta, joissa on arvokkaita kansanomaisen ra­kennustavan yksityis­kohtia. Lamminahon rakennukset ja esineet ovat 1700-luvulta saakka. Kohde toimii kesäisin Vaalan kunnan ylläpitämänä museona sekä erilaisten tapahtumien ja työnäytösten pitopaikkana.

AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ 8.6.-20.8.2023:

Vuosittaista perinnepäivää Lamminaholla vietetään la 29.7.2023 klo 12-17.30!

Lisätietoa Lamminahon tilasta Vaalan kunnan nettisivuilla sekä Outdooractivessa.
 

RokuaGeopark_Lamminaho S.jpg
Lamminahon tilalla voi tutustua Oulujokilaakson vanhaan rakennuskantaan ja talonpoikaisperinteeseen. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark.

 

4. Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 Rokuan luonnontilaisten jäkäläkankaiden ja erikoisten geologisten piirteiden suojelemiseksi. Sen alueella on dyynejä, suppia soineen ja kirkasvetisine lampineen sekä muinaisia rantatasanteita ja -valleja. Puistossa on myös seudulle harvinaisia luonnontilaisia vanhoja mäntymetsiä, joissa on runsaasti keloja ja järeitä puuvanhuksia. Rokuan kansallispuisto on lisäksi Suomen tärkein karukkokankaiden suojelualue.

Rokuan kansallispuisto on Rokua Geopark -alueen sydän. Se tarjoaa hienot puitteet retkeilylle ja maastopyöräilylle. Puistossa on noin 40 kilometriä merkittyjä patikointireittejä, 45 kilometriä merkittyjä maastopyöräreittejä, nuotiopaikkoja ja mahdollisuus yöpymiseen esimerkiksi Pitkäjärven telttailualueella tai Pookivaaran vuokratuvassa. Pookivaaran päällä on myös näkötorni, josta voi ihailla upeita maisemia.

Pitkän odotuksen jälkeen Rokualle pääsee kesäisin ja syksyisin nyt myös joukkoliikenteellä Oulun ja Kajaanin suunnista! Lue lisää Saapuminen-sivultamme.

Tutustu tarkemmin Rokuan kansallispuistoon luontoon.fi -sivustolla.
 

RokuaGeopark_patikointi rokua s.jpg
Rokuan kansallispuiston maisemaa vallitsee hopeinen jäkälämatto. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark.

 

 

5. Ahmaksen Kalevalainen perinnekylä, Utajärvi

Kalevalainen perinnekylä on kokoelma kertomuksia ja rakennuksia menneiltä ajoilta, kuten vainovuosista, vanhoista elinkeinoista ja runonlaulajista. Kalevalaisessa perinnekylässä pääset tutustumaan Ahmaksen kylän rikkaaseen kulttuurihistoriaan, jossa suuressa osassa ovat runonlaulajat ja kansanparantajat. Heidän runojaan ja loitsujaan on päätynyt aina kansalliseepos Kalevalaan saakka. Perinnekylässä opit muun muassa keitä olivat Iso-Lassi ja Lucia Rusintytär Korhonen, mitä varten runoja ja loitsuja aikanaan lausuttiin, ja keneltä Elias Lönnrot keräsi aineistoa kansalliseepos Kalevalan kokoamista varten. Perinnekylä sijaitsee muutaman kilometrin päässä Rokuan kansallispuistosta.

Lisätietoa perinnekylästä Outdooractivessa.
 

Kalevalankylä pirtti.jpg
Ahmaksen Kalevalaisessa perinnekylässä on kokoelma vanhoja rakennuksia. Kuva: Mari Saastamoinen / Rokua Geopark.

 

6. Oulujärven retkeilyalue, Manamansalo

Suomen ainoan sisävesien retkeilyalueen vanhat mäntykankaat ja pitkät hiekkarannat houkuttelevat seikkailuun! Oulujärven retkeilyalue kattaa osan Niskanselän saarista ja mantereen rantaviivasta. Retkeilyalueen saarissa on hoidettuja retkeilyreittejä, laavuja ja tulentekopaikkoja sekä rantautumispaikkoja veneille. Retkeilyalue tarjoaakin monipuoliset mahdollisuudet melontaan, veneilyyn, patikointiin, kalastukseen ja muuhun virkistäytymiseen. Suurin osa, noin 17 kilometriä retkeilyreiteistä sijaitsee Manamansalon saaressa, joka on Suomen viidenneksi suurin sisävesisaari. Manamansaloon pääsee sekä autolla tietä pitkin että lossikyydillä.

Tutustu tarkemmin Oulujärven retkeilyalueeseen luontoon.fi -sivustolla ja Outdooractivessa.
 

RokuaGeopark_Manamansalo_NikoLaurila s.jpg
Oulujärven retkeilyalueelta avautuvat silmiä hivelevät maisemat aavalle Oulujärvelle. Kuva: Niko Laurila / Rokua Geopark.

 

7. Peurapolku, Manamansalo

Peurapolun varrella voi tutustua Manamansalon rikkaaseen kulttuurihistoriaan muinaisen Ancylusjärven rantatörmän päällä. Polun varrella on noin 70 peuranpyyntikuoppaa ja esihistoriallisessa hengessä rakennettu Peuranpyyntikylä, jonka päärakennus on turvekammi. Peurapolun päässä on Manamansalon muistomerkkikirkko, jonka ympäristössä on ollut asukkaita jo kivikaudella. Paikka on kivikautinen esinelöytöpaikka, ja siellä on sijainnut myös Kainuun ensimmäinen kristillinen hautausmaa ja kirkko, joka kuitenkin tuhoutui Rappasotien aikana vuoden 1580 tietämillä.

Lue lisää Peurapolusta Vaalan kunnan nettisivuilla ja Outdooractivessa.

Peurapolku-kammi-Henri Luoma.jpg
Peurapolun varrella olevassa peuranpyyntikylässä on hahmoteltu kivikauden asumuksia. Kuva: Henri Luoma / Rokua Geopark.

 

8. Kilonniemen gneissikalliot, Manamansalo

Manamansalon Kilonniemellä pääset tutustumaan Euroopan Unionin vanhimpaan kallioperäalueeseen, 2700 - 2600 miljoonaa vuotta sitten kiteytyneeseen gneissikallioon. Sen on jäänne muinaismantereesta, joka on historiansa aikana joutunut useaan kertaan mannerlaattojen törmäysvyöhykkeelle, poimuttunut vuoristoksi ja kulunut jälleen tasaiseksi kalliopinnaksi. Muistoina näistä myllerryksistä on gneissin raitainen ja poimuttunut ulkoasu. Kallion viereisissä opastauluissa kerrotaan maapallon vanhimmista kallioalueista, kerrotaan kivien iänmäärityksestä ja esitellään gneissipaljastuma havainnollisesti kuvien ja tekstien avulla.

Lue lisää Kilonniemen gneissikallioista Outdooractivessa.
 

RokuaGeoPark_kilonniemi_gneissi.jpg
Gneissikalliossa on upea, raidallinen ja poimuttunut ulkoasu. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark. 


 

9. Vanhat puukirkot

Muhos, Utajärvi, Vaala
 

Muhoksen, Utajärven ja Säräisniemen kirkot on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla, ja ne ovat merkittäviä puurakenteisen kirkkoarkkitehtuurin edustajia. Kirkot ovat myös osa Oulujoen pyhiinvaellusreittiä.

Vuonna 1634 valmistunut Muhoksen kirkko on Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkon rakentajana pidetään torninrakentaja-Hannua. Isonvihan aikana venäläiset joukot hävittivät Muhoksen kirkkoa mutta eivät kuitenkaan polttaneet sitä, joten kirkko saatiin käyttökuntoon sodan jälkeisinä rauhan vuosina.

Utajärven upea kirkko on valmistunut vuonna 1762. Vuosisatojen aikana sen tyyliasua on muuteltu erilaiseksi, mutta nykyinen sisä- ja ulkoasu mukailee alkuperäistä. Samassa pihapiirissä kirkon kanssa sijaitsee Utajärven kotiseutumuseo.

Säräisniemen kirkko Vaalassa on vuosina 1779 - 1781 rakennettu idyllinen ja kaunis puukirkko. Se rakennettiin Säräisniemen pitäjään korvaamaan Rappasotien aikana 1500-luvulla tuhoutunutta Manamansalon kirkkoa, sillä matka seuraavaksi lähimpään kirkkoon, Paltaniemelle, oli pitkä ja Oulujärven ylittäminen vaarallista. Säräisniemen kirkon kivijalka on yli kaksi miljardia vuotta vanhaa, kauniisti poimuilevaa gneissiä, joka on louhittu läheisiltä Pirunkallioilta.

RokuaGeopark_muhoksen kirkko s.jpg
Muhoksen kirkko sijaitsee upealla paikalla Oulujoen rannalla. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark.

 

10. Kotiseutumuseot

Muhos, Utajärvi, Vaala
 

Jokaisessa Rokua Geopark -alueen kunnassa on kotiseutumuseo, jossa voi tutustua paikallishistoriaan ja monenlaisiin aarteisiin.

Muhoksen kotiseutumuseo toimii vanhassa lainajyvämakasiinissa Muhoksen Tikkalanmäellä. Kotiseutumuseota ylläpitää vuonna 1953 perustettu Muhoksen kotiseutuyhdistys. Museossa esitellään laajasti alueen museoesineitä ja muistiinmerkittyä kansantietoutta.

Vanhassa jyvämakasiinissa toimiva Utajärven kotiseutumuseo esittelee maa- ja metsätalouteen liittyviä sekä kotitalouksissa käytettyjä tarve- ja työkaluja. Museon pihalta löytyy vanhan turistiveneen mallin mukaan rakennettu vapaan Oulujoen aikainen soutuvene.

Säräisniemen kotiseutumuseo Vaalassa sijaitsee Säräisniemen pitäjän vanhimman koulutalon tiloissa. Sitä ylläpitää vuonna 1957 perustettu Säräisniemen Museo- ja Kotiseutuyhdistys ry. Kotiseutumuseon peruskokoelma koottiin Vaalan eri kyliltä 1950-luvun lopulla. Sen jälkeen kokoelmia on täydennetty useaan otteeseen.
 

Saraisniemen_kotiseutumuseo2-Henri Luomas.jpg
Säräisniemen kotiseutumuseo Oulujärven rannalla. Kuva: Henri Luoma / Rokua Geopark.