Kankarin Taidehuvila on viehättävään entiseen kyläkouluun perustettu taidegalleria ja ateljee. Se sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kankarin kylässä, Oulujärven läheisyydessä. Kankarin Taidehuvilassa pidetään nimekkäiden taiteilijoiden näyttelyitä ja järjestetään myös maalaus- ja litografiakursseja.
Kassu Halonen Taidetalo sijaitsee Manamansalon saaressa keskellä Oulujärveä. Taidetalo on kevyen musiikin ja taiteen näyttely- ja koulutuspaikka sekä vierailukohde. Näyttelytiloissa on vuosittain vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä Halosen tuotannosta kertova pysyväisnäyttely. Talossa järjestetään lisäksi konsertteja, illanviettoja sekä perhe- ja yritysjuhlia. Talossa on myös kahvila.
Rokuan kansallispuiston etelärajaa seuraava Keisarintie on osa vanhaa Oulu–Kajaani -liikenneväylää. Sen raivaaminen aloitettiin Kajaanin linnan rakentamistöiden yhteydessä. Tie valmistui 1610-luvulla, jolloin sitä käyttivät sotilaat, virkamiehet ja kauppiaat. Myös posti Viipurista Ouluun kulki tietä pitkin. Suurempia tavaramääriä kuljetettiin tien valmistuttuakin Oulujokea pitkin.
Lamminahon talon rakennusryhmä Vaalassa on poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki Oulujokivarren vanhasta rakennuskannasta. Lamminahossa on kaikkiaan 20 rakennusta, joissa on arvokkaita kansanomaisen rakennustavan yksityiskohtia. Lamminahon rakennukset ja esineet ovat 1700-luvulta saakka.
Manamansalon muistomerkkikirkko rakennettiin vuonna 1959 rappasotien aikana tuhotun puukirkon paikalle. Manamansalon kirkko oli 1500-luvulla Kainuun ensimmäinen ja myös ainoita kirkkoja. Sen yhteydessä oli myös Kainuun ensimmäinen kirkollinen hautausmaa. Muistomerkkikirkon ympäristöstä on tehty myös esihistoriallisia esinelöytöjä, jotka viittaavat siihen, että seudulla on asuttu jo lähes 8000 vuotta sitten.
Muhoksen, Utajärven ja Säräisniemen kirkot ovat merkittäviä puurakenteisen kirkkoarkkitehtuurin edustajia. Muhoksen kirkko on Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko.
Oulujoen voimalaitokset ovat pääasiassa Aarne Ervin suunnittelemia. Aarne Ervi suunnitteli varsinaisten voimalaitosrakennusten, patojen ja voimansiirtolaitteiden lisäksi konttoreita, koskemattomiin metsiin nousevia asuntoalueita ja palvelurakennuksia. Ervin suunnittelemien voimalaitosten ja asuinalueiden arkkitehtuuri jatkaa funktionalismin periaatteita. Tarkemmin Aarne Ervin arkkitehtuuriin pääset tutustumaan täältä.
Peuranpolku on kaksi kilometriä pitkä merkitty luontopolku Manamansalon Portilta muistomerkkikirkolle. Peuranpolun varrella voi tutustua Manamansalon rikkaaseen kulttuurihistoriaan, kuten muistomerkkikirkkoon, kivikautisiin peuranpyyntikuoppiin ja peuranpyyntikylää jäljittelevään turvekammiin alueineen. Polku seurailee Ancylus-järven aikaista rantatörmää.
Säräisniemen kirkko on vuosina 1779 - 1781 rakennettu idyllinen ja kaunis puukirkko. Se rakennettiin Säräisniemen pitäjään korvaamaan Rappasotien aikana 1500-luvulla tuhoutunutta Manamansalon kirkkoa, sillä matka seuraavaksi lähimpään kirkkoon, Paltaniemelle, oli pitkä ja Oulujärven ylittäminen vaarallista. Kirkon kupeessa puiden suojassa sijaitsee hautausmaa vanhoine, koristeellisine hautakivineen. Kirkkomaalla on myös sankarihautausmaa toisessa maailmansodassa kaatuneiden kyläläisten muistoksi. Säräisniemen kirkon kivijalka on kauniisti poimuilevaa gneissiä, joka on louhittu läheisiltä Pirunkallioilta. Gneissit kuuluvat Euroopan Unionin vanhimpiin kiviin. Kirkon pysäköintialueella on Säräisniemen kylää esittelevä opastaulu.
Utajärven, Muhoksen ja Säräisniemen kirkot ovat merkittäviä puurakenteisen kirkkoarkkitehtuurin edustajia.
Yhdessä on kuvataiteilija Pia Hentusen
teoskokonaisuus, joka on osa Muhoksen Kirkkosaaren vuonna 2022 valmistunutta
yhdyssiltaa. Taideteoksen kuusi teosta esittävät Rokua Geoparkin alueen lajeja.
Lajien nimet on kerrottu teosten vieressä olevissa laseissa. Teoksen nimi
viittaa siihen, että elämme yhdessä alueen muiden lajien kanssa. Taiteilija on
valinnut mukaan ennen kaikkea lajeja, jotka eivät ole luonnossa kaikista
näkyvimpiä. Siksi mukana ei ole esimerkiksi lintuja ja nisäkkäitä. Teoksessa on
Rokua Geoparkin alueella esiintyvistä lajeista esimerkiksi nunnakirjokoisa,
poronkuppijäkälä, tuoksuvalmuska ja kukkamaljakas. Vesistöeliöistä mukana on
lajipari meritaimen ja raakku, jotka ovat molemmat erittäin uhanalaisia.
Teoksessa on kuvattu myös näkymättömiä metsän elementtejä eli sienirihmastoja.
Kunkin lajin yhteydessä on nähtävillä kirjainyhdistelmä, joka kuvaa lajin
uhanalaisuuden astetta. Osa teoksen osista on toteutettu yhdessä muhoslaisten
kanssa.