Luonto- ja geokohteet

Rokuanvaara
syntyi jäätikköjoen kerrostamasta hiekasta jäänalaiseen tunneliin ja sulamisen edetessä siitä avautuneeseen jäätikkölahteen 10 800–10 500 vuotta sitten. Poikkeuksellinen maaperä kuvastuu kasvillisuudessa, jolle ovat tunnusomaisia laajat, valkeana hohtavat jäkäläkankaat.
 
Rokuan kansallispuisto
tarjoaa hienot puitteet retkeilylle. Puistossa on vanhojen metsien ja kirkasvetisten suppalampien lomassa kierteleviä merkittyjä patikointireittejä, nuotiopaikkoja ja mahdollisuus yöpymiseen Pitkäjärven telttailualueella.
 
Syvyydenkaivo
on Suomen syvin suppa. Se on syntynyt, kun muinaisen jäätikköjokisuiston paksuihin hiekkakerrostumiin hautautunut jäälohkare on sulanut. Useimpien Rokuan suppien todellisen syvyyden salaa pohjalla välkkyvä kirkasvetinen lampi tai suo.
 
Utajärven kivipuistossa
pääset aikamatkalle Suomen kallioperän kehitykseen. Puiston aikapolun ensimmäinen kivi on 3,5 miljardia vuotta vanha Siuruan gneissi. Se on myös koko Euroopan Unionin vanhin tunnettu kivi.
 
Isterinkosken
kuohuissa Poikajoki laskee kaksi miljardia vuotta vanhoilta metagrauvakkakallioilta lähes yhtä vanhaan savikiven täyttämään vajoamaan. Kosken putouskorkeus on noin 30 metriä.
 
Oulujärven
seutu vapautui jäästä 10 500 vuotta sitten. Järvi syntyi Ancylusjärven lahdesta maankohoamisen seurauksena noin 9500 vuotta sitten. Nykyään ”Kainuun meri” on pituudeltaan kaksinkertainen syntylaajuuteensa verrattuna. Tämä johtuu epätasaisesta maankohoamisesta, joka on kallistanut järviallasta kaakkoon.
 
Manamansalon
80 kilometrin rantaviiva on suurelta osin hiekkarantoja. Saaren ydinosa on harjulaajentuma, joka on kerrostunut yli 2,5 miljardia vuotta vanhan kallioperustan päälle. Retkeilyreitit kulkevat gneissikallioilla ja esittelevät muitakin hienoja jään sulamiseen liittyviä maaperän muotoja.