X

Suoalueet

Suoalueet ovat Rokua Geoparkin luonnon nuorimpia muotoja. Alueen soistuminen alkoi, kun maa nousi vedenpinnan yläpuolelle ja kosteisiin painanteisiin syntyi turvetta. Soistuminen eteni aluksi hitaasti. Noin 6000 vuotta sitten ilmasto muuttui viileämmäksi ja sateisemmaksi, minkä seurauksena soistuminen nopeutui. Suot ovat kosteita ja ravinteikkaita elinympäristöjä kasveille ja eläimille. Ne tarjoavat myös mielenkiintoisia, joskin toisinaan haastavasti tavoitettavia retkikohteita.

Rokua Geoparkin alueella esiintyy useita suotyyppejä. Harjualueilla tavataan syviä ja pienialaisia soita suppakuoppien pohjalla. Muinaisten rantavallien väliin taas jää kilometrien pituisia kapeita suokaistaleita. Harjua ympäröivillä tasangoilla on puolestaan laajoja aapasuoalueita. Lisäksi yksi alueen erikoisuuksista ovat rantahiekkojen alaiset suot Oulujärvellä. Ne ovat syntyneet, kun Oulujärven vedenpinta on hiljalleen noussut ja peittänyt tuhansien vuosien aikana alleen useita rantasoita. Sittemmin suot ovat peittyneet aaltojen kuljettamaan hiekkaan. Nykyään ne tuntuvat matalissa lahdissa pehmeinä ja kuplivina pohjahiekkoina. 

Suomen syvin suppasuo

Rokualla sijaitsee Suomen syvin suppa, Syvyydenkaivo, jonka syvyydeksi on laskettu yli 50 metriä. Sen pohjalle on kuitenkin muodostunut suo, jonka paksuus on jopa kahdeksan metriä. Suo peittääkin osan Syvyydenkaivon todellisesta syvyydestä.

Tutustu suoalueisiin

Oulujärven alue

Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi: sen pinta-ala on lähes 900 km2. Oulujärvi onkin Suomen neljänneksi suurin järvi. Se sijaitsee lähes keskellä Suomea - järven kauniit, merelliset maisemat ovat Pohjanmaan lakeuksien, Kainuun vaarojen, kultaisena hohtavien hiekkarantojen sekä karujen kalliosaarten värittämät.

Oulujärvi poikkeaa Suomen muista suurista järvistä upeiden laajojen selkiensä vuoksi. Oulujärvellä on myös paljon saaria: yli aarin kokoisia saaria on laskettu olevan jopa 650! Järven eliöstö on vesistön suuresta koosta johtuen aivan omanlaisensa. Voit tavata järveltä merellisiä lajeja, kuten karikukkoja, merimetsoja ja merikotkia, lekuttelemassa vesialueiden yllä. Vienosti syvenevät hiekkarannat tarjoavat upeiden maisemien ja monimuotoisen eliöstön lisäksi miellyttäviä ja turvallisia uintipaikkoja lapseperheillekin. Oulujärvellä sijaitsee myös Suomen sisävesien ainoa retkeilyalue, jossa on hoidettuja patikointireittejä ja muita retkeilypalveluita.

Siirry sivuille »

Rokuan alue

Rokuan kumpuileva harjumaisema syntyi mannerjäätikön sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Kirkasvetiset lammet, hopeana hohtavat jäkäläkankaat ja kauniisti kaareutuvat dyynit ovat Rokuan tunnuspiirteitä. Harjumaisemaa ja sen lähiseutua koristavat myös Itämeren muinaisten rantavaiheiden muotoilemat hiekkaharjanteet. Rokuan kansallispuisto suojelee alueen ainutlaatuista kasvillisuutta ja maastonmuotoja.

Voit nauttia Rokuan erikoislaatuisesta maisemasta hiihtäen, moottorikelkkaillen, retkeillen tai pyöräillen. 70 kilometrin reitistöverkosto tarjoaa tähän monipuoliset mahdollisuudet. Raikkaissa ja puhdasvetisissä suppalammissa on myös mahdollista pulahtaa uimaan kesän helteillä tai kalastaa vuodenajasta riippuen joko onkien, uistellen tai pilkkien. Rokuan alueella on myös monipuoliset matkailupalvelut.


Siirry sivuille »

Rumala-Kuvaja-Oudonrimmit

Rumalan, Kuvajan ja Oudonrimpien suoalue on arvokas aapasoiden ja keitaiden muodostama suokokonaisuus. Sen pinta-ala on lähes 5000 hehtaaria. Alueen suot ovat suurimmaksi osin hyvin vetisiä rimpinevoja. Ne ovat myös kohtalaisen ravinteikkaita, ja tarjoavat arvokkaan elinympäristön useille harvinaisille kasvi- ja eläinlajeille. Yhdessä Oulujärven Painuanlahden kanssa alue muodostaa lisäksi lajistoltaan todella runsaan lintualueen. Alue kuuluukin Natura 2000 -ohjelmaan ja sen ydinosat valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.

Pääset suoalueelle helpoiten Vuolijoentieltä kääntyvää Metsälammentietä pitkin. Tie johtaa Kuvajan lintutornille, josta voit ihastella suoalueen kauneutta. Lintutornissa on myös suoluonnosta kertovia opastauluja.

Siirry sivuille »

Syvyydenkaivo

Syvyydenkaivo on Suomen syvin suppa. Sen syvyydeksi on laskettu yli 50 metriä. Syvyydenkaivon pohjalle on muodostunut suo, jonka paksuus on jopa kahdeksan metriä. Suo peittääkin osan Syvyydenkaivon todellisesta syvyydestä.

Siirry sivuille »