X

Liuske, syväkivi ja juonikivi

Mannerlaattojen liikkeet aiheuttivat muinaismantereeseen noin 2 500 miljoonaa vuotta sitten repeämälaaksoja. Ne avautuivat satojen miljoonien vuosien kuluessa valtamereksi, joka peitti keskisen Suomen ja osan nykyistä Rokua Geoparkinkin aluetta. Noin 2 000 miljoonaa vuotta sitten valtameri sulkeutui mannerlaattojen törmäyksessä, jolloin törmäyskohtaan kohosi korkea vuorijono. Törmäys puristi kallion useille poimuille ja jopa osittain sulatti kiveä syvällä vuoriston alla. Nämä tapahtumat taltioituivat Rokua Geoparkin kallioperään eri kivilajien ja kallioperän rakenteiden muodossa.

Muinaismantereen repeämälaaksoon pursusi maankuoren uumenista kivisulaa, joka jähmettyi purkauskanaviin juonikiviksi. Niitä esiintyy  Oulujärven retkeilyalueen kallioissa tummina vihertävinä linsseinä muiden kivilajien seassa. Seisoessasi sellaisen päällä voit kuvitella seisovasi muinaisen tulivuoren kohdalla!

Mannerlaattojen törmäyksessä muinaisista merikerrostumista syntyi liuskeita ja metagrauvakoita. Vuoriston alla kivisulasta kiteytyi puolestaan hitaasti syväkiviä kuten graniittia. Liuskeita ja metagrauvakoita tavataan esimerkiksi Muhoksen Isterinkoskella ja Oulujoen Ahmaskoskella. Graniitteja näkyy Muhoksen Liimanninkoskella ja Lemmenpolun varressa Oulujoen rantakallioissa sekä Vaalassa Väätäjänniemen siirtolohkareessa.

Oulujärven retkeilyalue

Oulujärvellä on Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue. Se kattaa osan Niskanselän saarista ja mantereen rantaviivasta. Retkeilyalueen saarissa on hoidettuja retkeilyreittejä, laavuja ja tulentekopaikkoja sekä rantautumispaikkoja veneille. Retkeilyalue tarjoaakin monipuoliset mahdollisuudet melontaan, veneilyyn, patikointiin, kalastukseen ja muuhun virkistäytymiseen. Oulujärven tunnetuin retkikohde ja samalla järven sydän on Manamansalon saari, joka on Suomen viidenneksi suurin sisävesisaari.

Siirry sivuille »

Oulujärven alue

Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi: sen pinta-ala on lähes 900 km2. Oulujärvi onkin Suomen neljänneksi suurin järvi. Se sijaitsee lähes keskellä Suomea - järven kauniit, merelliset maisemat ovat Pohjanmaan lakeuksien, Kainuun vaarojen, kultaisena hohtavien hiekkarantojen sekä karujen kalliosaarten värittämät.

Oulujärvi poikkeaa Suomen muista suurista järvistä upeiden laajojen selkiensä vuoksi. Oulujärvellä on myös paljon saaria: yli aarin kokoisia saaria on laskettu olevan jopa 650! Järven eliöstö on vesistön suuresta koosta johtuen aivan omanlaisensa. Voit tavata järveltä merellisiä lajeja, kuten karikukkoja, merimetsoja ja merikotkia, lekuttelemassa vesialueiden yllä. Vienosti syvenevät hiekkarannat tarjoavat upeiden maisemien ja monimuotoisen eliöstön lisäksi miellyttäviä ja turvallisia uintipaikkoja lapseperheillekin. Oulujärvellä sijaitsee myös Suomen sisävesien ainoa retkeilyalue, jossa on hoidettuja patikointireittejä ja muita retkeilypalveluita.

Siirry sivuille »

Oulujokilaakson alue

Oulujoki on yksi Suomen suurimmista joista. Se alkaa Oulujärveltä ja jatkuu Muhoksen läpi hieman yli 100 kilometrin matkan aina Ouluun ja Perämerelle saakka. Oulujoki on ollut tärkeä kulku- ja kauppareitti alueen asukkaille jo tuhansia vuosia. Se on ollut myös Suomen ja Euroopan tunnetuin tervankuljetusreitti. Nykyisin joki tuottaa lähialueelle paljon vesienergiaa sekä kalaa virkistyskalastajien tarpeisiin. Jokilaakso on myös tärkeää maanviljeysaluetta ravinteikkaiden maiden ja suotuisan pienilmastonsa vuoksi. Oulujokeen laskee useita sivujokia, joista suurimmat ovat Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki.

Kauniiden maisemien täyttämä jokilaakso, jossa on paljon nähtävää

Leveän Oulujoen varrella on idyllisiä maalaismaisemia, jylhiä kallioita, vehreää kasvillisuutta sekä monenlaisia käyntikohteita, joissa on mukava pistäytyä esimerkiksi luontoretken aikana. Jokilaakson alueella on muun muassa useita luontopolkuja, leirikeskuksia, hotelli- ja maatilamajoitusta sekä ohjelmapalveluyrityksiä. Alueella on myös kulttuurinähtävyyksiä, kuten taidenäyttelyitä, vanhoja puukirkkoja, museotiloja sekä muita historiallisia rakennuksia jopa 1600-luvulta saakka. Jokivarsi on arkeologisestikin arvokasta aluetta, sillä joen varrella sijaitsee runsaasti muinaismuistoja aina kivikautisista asuinpainanteista ja pyyntikuopista lähtien.

Siirry sivuille »

Isterinkoski

Isterinkoski kuohuu Poikajoen varrella kohdassa, jossa joki laskee kaksi miljardia vuotta vanhoilta metagrauvakkakallioilta lähes miljardi vuotta nuorempien savikiven täyttämään kallioperän vajoamaan. Isterinkosken putouskorkeus on noin 30 metriä vain muutaman sadan metrin matkalla. Maaperä kosken ympärillä on hyvin ravinteikasta, mistä johtuen jokikanjonin kasvillisuus on hyvin rehevää lehtoa. Isterinkosken alaosat kuuluvatkin valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.

Isterinkosken saavutat helpoiten kääntymällä Valtatie 22:lta Muhosperäntielle ja jatkamalla sitä noin kuuden kilometrin matkan, kunnes olet Poikajoen sillalla. Sillan jälkeen Isterinkosken pysäköintialueelle johtaa opasteet. Viimeinen, sillan jälkeen oikealle kääntyvä tieosuus on pienehköä hiekkatietä.

Siirry sivuille »

Lemmenpolku

Noin kaksi kilometriä pitkä Lemmenpolku kulkee Oulujoen pohjoistörmällä graniittikallioiden päällä. Polku esittelee Oulujoen luonnon ja kulttuurin historiaa muinaismantereesta aina tervankuljetukseen ja vesivoimalaitosaikaan saakka. Polun yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on Kieksin konglomeraattikallio. Se on Muhos-muodostuman vanhinta osaa, kivettynyttä soraa ja näkyvissä ainoastaan Lemmenpolulla. Kalliopaljastuma onkin rauhoitettu luonnon muistomerkkinä. Voit aloittaa Lemmenpolun joko Pyhäkosken voimalaitoksen kupeesta tai Montta Active Campingilta.

Siirry sivuille »

Liimanninkosken luontopolku

Liimanninkosken luontopolku vie Sinut Muhosjoen valoisilta rinneniityiltä tuuheiden kuusikoiden ja rehevien lehtojen läpi laakson pohjalla kuohuvalle Liimanninkoskelle. Joki on uurtanut uomaansa tuhansien vuosien kuluessa yhä syvemmälle hiekkaiseen maaperään. Paikoin joki on saavuttanut kivisen pohjamaan ja komeita graniittisia kalliokynnyksiä, joiden yli vesimassat kuohuvat. Pehmeät maa-ainekset ovat aiheuttaneet joen voimakkaan mutkittelun eli meanderoinnin, joka tekee jokilaaksosta hyvin vaihtelevan. Suotuisien olosuhteidensa vuoksi jokilaaksossa viihtyy hyvin monimuotoinen ja rehevä kasvillisuus sekä runsas eläimistö. Liimanninkoski kuuluukin valtakunnallisiin lehtojensuojelualueisiin. 

Liimanninkosken luontopolku alkaa Suonkyläntien varressa sijaitsevalta pysäköintialueelta, jonne on opastus Valtatie 22:n varresta. Luontopolun varrella aivan kosken partaalla on laavu, jossa voit hengähtää ja nauttia samalla kosken kuohunnasta ja retkinuotiosta. Lähellä pysäköintialuetta on myös katettu pöytäryhmä eväiden syöntiä ja levähtelyä varten.

Siirry sivuille »

Rokuan Isokivi

Siirtolohkareet ovat kallioperästä lohkoutuneita ja jäätikön mukanaan kuljettamia kivilohkareita. Rokua Geoparkin tunnetuimmat siirtolohkareet ovat Rokuan Isokivi ja Väätäjänniemen siirtolohkare. Rokuan Isokivi on ajelehtinut ensin Ancylusjärven pinnalla jäälohkareen mukana ja vajonnut meren pohjalle jäälohkareen sulettua. Lohkare koostuu muinaismeren pohjasedimenteistä puristuneesta liuskekivestä ja muinaisvuoriston alla kiteytyneestä graniitista. 

Rokuan Isokivi sijaitsee Keisarintien varrella Rokuan kansallispuiston lounaiskulmalla, Muhoksen ja Vaalan kuntien rajalla. Se on toiminut rajakivenä jo satoja vuosia sekä kuntien, läänien että maakuntien välillä. Kiven löytää helpoiten kääntymällä Neittävältä Keisarintielle ja jatkamalla Keisarintietä Rokuan kansallispuiston Pitkäjärven pysäköintialueelta noin kaksi kilometriä eteenpäin. 

Siirry sivuille »

Utajärven kivipuisto

Utajärven kivipuistossa pääset aikamatkalle Suomen kallioperän kehitykseen. Puiston aikapolun ensimmäinen kivi on 3,5 miljardia vuotta vanha Siuruan gneissi. Se on myös koko Euroopan Unionin vanhin tunnettu kivi.

Kivipuiston yhteydessä on myös alueellinen opastuspiste, josta löytyy yleistietoa Rokua Geoparkista sekä kattavasti tietoa Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven luonnosta, kulttuurista ja matkailupalveluista, mielenkiintoisista käyntikohteista ja retkeilyreiteistä. Opastuspiste sijaitsee Kivipuiston laidalla olevan liiterin sisällä.

Kankarin Isokivi

Siirtolohkareet ovat kallioperästä lohkoutuneita ja jäätikön mukanaan kuljettamia kivilohkareita. Rokua Geoparkin tunnetuimmat siirtolohkareet ovat Rokualla ja Vaalan Kankarissa.

Kankarin lohkare on edustava esimerkki mannerjäätikön kuljettamasta siirtolohkareesta. Sen nykyinen korkeus on noin kuusi metriä ja pituus 11 metriä. Lisäksi lohkare on jäätikkökuljetuksen jälkeen hajonnut paikalleen. Alkuperäinen paino lienee ollut yli 500 tonnia. Väätäjänniemen siirtolohkareen kivilaji on karkearakeinen graniittimuunnos eli pegmatiitti. Vaalan pegmatiitit ovat kiteytyneet noin 1 800 miljoonaa vuotta sitten.

Kankarin Isokivi sijaitsee Väätäjänniementien varrella Kankarin kylässä Vaalan kunnassa. Paikalle pääsee Valtatie 22:lta kääntymällä Väätäjänniementielle ja jatkamalla noin 1,8 kilometriä. Tieltä kääntyy sitten oikealle Isokiventie, jossa parin sadan metrin päässä on pysäköintialue ja kohdeopaste.