Tutustu harjualueisiin

Oulujärven alue

Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi: sen pinta-ala on lähes 900 km2. Oulujärvi onkin Suomen neljänneksi suurin järvi. Se sijaitsee lähes keskellä Suomea - järven kauniit, merelliset maisemat ovat Pohjanmaan lakeuksien, Kainuun vaarojen, kultaisena hohtavien hiekkarantojen sekä karujen kalliosaarten värittämät.

Oulujärvi poikkeaa Suomen muista suurista järvistä upeiden laajojen selkiensä vuoksi. Oulujärvellä on myös paljon saaria: yli aarin kokoisia saaria on laskettu olevan jopa 650! Järven eliöstö on vesistön suuresta koosta johtuen aivan omanlaisensa. Voit tavata järveltä merellisiä lajeja, kuten karikukkoja, merimetsoja ja merikotkia, lekuttelemassa vesialueiden yllä. Vienosti syvenevät hiekkarannat tarjoavat upeiden maisemien ja monimuotoisen eliöstön lisäksi miellyttäviä ja turvallisia uintipaikkoja lapseperheillekin. Oulujärvellä sijaitsee myös Suomen sisävesien ainoa retkeilyalue, jossa on hoidettuja patikointireittejä ja muita retkeilypalveluita.

Siirry sivuille »

Rokuan alue

Rokuan kumpuileva harjumaisema syntyi mannerjäätikön sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Kirkasvetiset lammet, hopeana hohtavat jäkäläkankaat ja kauniisti kaareutuvat dyynit ovat Rokuan tunnuspiirteitä. Harjumaisemaa ja sen lähiseutua koristavat myös Itämeren muinaisten rantavaiheiden muotoilemat hiekkaharjanteet. Rokuan kansallispuisto suojelee alueen ainutlaatuista kasvillisuutta ja maastonmuotoja.

Voit nauttia Rokuan erikoislaatuisesta maisemasta hiihtäen, moottorikelkkaillen, retkeillen tai pyöräillen. 70 kilometrin reitistöverkosto tarjoaa tähän monipuoliset mahdollisuudet. Raikkaissa ja puhdasvetisissä suppalammissa on myös mahdollista pulahtaa uimaan kesän helteillä tai kalastaa vuodenajasta riippuen joko onkien, uistellen tai pilkkien. Rokuan alueella on myös monipuoliset matkailupalvelut.


Siirry sivuille »

Manamansalo

Manamansalo on Suomen sisävesien viidenneksi suurin saari. Sen 80 kilometrin mittainen rantaviiva on suurelta osin hiekkarantaa. Saaren ydinosa on hiekkaharjun laajentuma, joka on kerrostunut yli 2,5 miljardia vuotta vanhan peruskallion päälle. 

Voit tutustua Manamansalon kauniiseen luontoon Oulujärven retkeilyalueen reiteillä, joita on saaren pohjoisosissa lähes 15 kilometriä. Ne kiertelevät hopeisina hohtavilla jäkäläkankailla, kirkasvetisten suppalampien äärellä ja Oulujärven jylhillä rantatörmillä. Pääset parhaiten retkeilyreiteille Teeriniemestä, jossa sijaitsee myös retkeilyalueen infopiste. 

Manamansalon koillisosassa on Kilonniemen kalasatama ja Euroopan Unionin vanhinta kallioperää esittelevä gneissikalliokohde, joille löydät Kilonniementietä pitkin. Manamansalon Portilta Muistomerkkikirkolle kulkee Peuranpolku, joka esittelee saaren tuhansien vuosien takaista kulttuurista historiaa. Nykykulttuurista voit puolestaan nauttia Kassu Halosen Taidetalolla.

Siirry sivuille »

Oulujärven retkeilyalue

Oulujärvellä on Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue. Se kattaa osan Niskanselän saarista ja mantereen rantaviivasta. Retkeilyalueen saarissa on hoidettuja retkeilyreittejä, laavuja ja tulentekopaikkoja sekä rantautumispaikkoja veneille. Retkeilyalue tarjoaakin monipuoliset mahdollisuudet melontaan, veneilyyn, patikointiin, kalastukseen ja muuhun virkistäytymiseen. Oulujärven tunnetuin retkikohde ja samalla järven sydän on Manamansalon saari, joka on Suomen viidenneksi suurin sisävesisaari.

Siirry sivuille »

Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 Rokuan luonnontilaisten jäkäläkankaiden ja erikoisten geologisten piirteiden suojelemiseksi. Rokuan kansallispuisto kuuluu Suomen toiseksi vanhimpiin kansallispuistoihin - Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938. Kansallispuisto sijoittuu harjumuodostuman eteläreunaan. Sen alueella on dyynejä, suppia soineen ja kirkasvetisine lampineen sekä muinaisia rantatasanteita ja -valleja. Puistossa on myös seudulle harvinaisia luonnontilaisia vanhoja mäntymetsiä, joissa on runsaasti keloja ja järeitä puuvanhuksia. Rokuan kansallispuisto on lisäksi Suomen tärkein karukkokankaiden suojelualue.

Rokuan kansallispuisto tarjoaa hienot puitteet retkeilylle. Puistossa on merkittyjä patikointireittejä, nuotiopaikkoja ja mahdollisuus yöpymiseen Pitkäjärven telttailualueella tai Pookivaaran autiotuvassa.

Siirry sivuille »

Liimanninkosken luontopolku

Liimanninkosken luontopolku vie Sinut Muhosjoen valoisilta rinneniityiltä tuuheiden kuusikoiden ja rehevien lehtojen läpi laakson pohjalla kuohuvalle Liimanninkoskelle. Joki on uurtanut uomaansa tuhansien vuosien kuluessa yhä syvemmälle hiekkaiseen maaperään. Paikoin joki on saavuttanut kivisen pohjamaan ja komeita graniittisia kalliokynnyksiä, joiden yli vesimassat kuohuvat. Pehmeät maa-ainekset ovat aiheuttaneet joen voimakkaan mutkittelun eli meanderoinnin, joka tekee jokilaaksosta hyvin vaihtelevan. Suotuisien olosuhteidensa vuoksi jokilaaksossa viihtyy hyvin monimuotoinen ja rehevä kasvillisuus sekä runsas eläimistö. Liimanninkoski kuuluukin valtakunnallisiin lehtojensuojelualueisiin. 

Liimanninkosken luontopolku alkaa Suonkyläntien varressa sijaitsevalta pysäköintialueelta, jonne on opastus Valtatie 22:n varresta. Luontopolun varrella aivan kosken partaalla on laavu, jossa voit hengähtää ja nauttia samalla kosken kuohunnasta ja retkinuotiosta. Lähellä pysäköintialuetta on myös katettu pöytäryhmä eväiden syöntiä ja levähtelyä varten.

Siirry sivuille »

Rokuan Isokivi

Siirtolohkareet ovat kallioperästä lohkoutuneita ja jäätikön mukanaan kuljettamia kivilohkareita. Rokua Geoparkin tunnetuimmat siirtolohkareet ovat Rokuan Isokivi ja Väätäjänniemen siirtolohkare. Rokuan Isokivi on ajelehtinut ensin Ancylusjärven pinnalla jäälohkareen mukana ja vajonnut meren pohjalle jäälohkareen sulettua. Lohkare koostuu muinaismeren pohjasedimenteistä puristuneesta liuskekivestä ja muinaisvuoriston alla kiteytyneestä graniitista. 

Rokuan Isokivi sijaitsee Keisarintien varrella Rokuan kansallispuiston lounaiskulmalla, Muhoksen ja Vaalan kuntien rajalla. Se on toiminut rajakivenä jo satoja vuosia sekä kuntien, läänien että maakuntien välillä. Kiven löytää helpoiten kääntymällä Neittävältä Keisarintielle ja jatkamalla Keisarintietä Rokuan kansallispuiston Pitkäjärven pysäköintialueelta noin kaksi kilometriä eteenpäin. 

Siirry sivuille »

Syvyydenkaivo

Syvyydenkaivo on Suomen syvin suppa. Sen syvyydeksi on laskettu yli 50 metriä. Syvyydenkaivon pohjalle on muodostunut suo, jonka paksuus on jopa kahdeksan metriä. Suo peittääkin osan Syvyydenkaivon todellisesta syvyydestä.

Siirry sivuille »