Oulujärven alue

Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi: sen pinta-ala on lähes 900 km2. Oulujärvi onkin Suomen neljänneksi suurin järvi. Se sijaitsee lähes keskellä Suomea - järven kauniit, merelliset maisemat ovat Pohjanmaan lakeuksien, Kainuun vaarojen, kultaisena hohtavien hiekkarantojen sekä karujen kalliosaarten värittämät.

Oulujärvi poikkeaa Suomen muista suurista järvistä upeiden laajojen selkiensä vuoksi. Oulujärvellä on myös paljon saaria: yli aarin kokoisia saaria on laskettu olevan jopa 650! Järven eliöstö on vesistön suuresta koosta johtuen aivan omanlaisensa. Voit tavata järveltä merellisiä lajeja, kuten karikukkoja, merimetsoja ja merikotkia, lekuttelemassa vesialueiden yllä. Vienosti syvenevät hiekkarannat tarjoavat upeiden maisemien ja monimuotoisen eliöstön lisäksi miellyttäviä ja turvallisia uintipaikkoja lapseperheillekin. Oulujärvellä sijaitsee myös Suomen sisävesien ainoa retkeilyalue, jossa on hoidettuja patikointireittejä ja muita retkeilypalveluita.

Siirry sivuille »

Manamansalo

Manamansalo on Suomen sisävesien viidenneksi suurin saari. Sen 80 kilometrin mittainen rantaviiva on suurelta osin hiekkarantaa. Saaren ydinosa on hiekkaharjun laajentuma, joka on kerrostunut yli 2,5 miljardia vuotta vanhan peruskallion päälle. 

Voit tutustua Manamansalon kauniiseen luontoon Oulujärven retkeilyalueen reiteillä, joita on saaren pohjoisosissa lähes 15 kilometriä. Ne kiertelevät hopeisina hohtavilla jäkäläkankailla, kirkasvetisten suppalampien äärellä ja Oulujärven jylhillä rantatörmillä. Pääset parhaiten retkeilyreiteille Teeriniemestä, jossa sijaitsee myös retkeilyalueen infopiste. 

Manamansalon koillisosassa on Kilonniemen kalasatama ja Euroopan Unionin vanhinta kallioperää esittelevä gneissikalliokohde, joille löydät Kilonniementietä pitkin. Manamansalon Portilta Muistomerkkikirkolle kulkee Peuranpolku, joka esittelee saaren tuhansien vuosien takaista kulttuurista historiaa. Nykykulttuurista voit puolestaan nauttia Kassu Halosen Taidetalolla.

Siirry sivuille »

Oulujärven retkeilyalue

Oulujärvellä on Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue. Se kattaa osan Niskanselän saarista ja mantereen rantaviivasta. Retkeilyalueen saarissa on hoidettuja retkeilyreittejä, laavuja ja tulentekopaikkoja sekä rantautumispaikkoja veneille. Retkeilyalue tarjoaakin monipuoliset mahdollisuudet melontaan, veneilyyn, patikointiin, kalastukseen ja muuhun virkistäytymiseen. Oulujärven tunnetuin retkikohde ja samalla järven sydän on Manamansalon saari, joka on Suomen viidenneksi suurin sisävesisaari.

Siirry sivuille »

Kilonniemen gneissikallio

Kilonniemellä pääset tutustumaan Euroopan Unionin vanhimpaan kallioperäalueeseen, 2700 - 2600 miljoonaa vuotta sitten kiteytyneeseen gneissikallioon. Sen on jäänne muinaismantereesta, joka on historiansa aikana joutunut useaan kertaan mannerlaattojen törmäysvyöhykkeelle, poimuttunut vuoristoksi ja kulunut jälleen tasaiseksi kalliopinnaksi. Muistoina näistä myllerryksistä on gneissin raitainen ja poimuttunut ulkoasu. Kallion viereisissä opastauluissa kerrotaan maapallon vanhimmista kallioalueista, kerrotaan kivien iänmäärityksestä ja esitellään gneissipaljastuma havainnollisesti kuvien ja tekstien avulla.

Siirry sivuille »

Säräisniemen kirkko

Säräisniemen kirkko on vuosina 1779 - 1781 rakennettu idyllinen ja kaunis puukirkko. Se rakennettiin Säräisniemen pitäjään korvaamaan Rappasotien aikana 1500-luvulla tuhoutunutta Manamansalon kirkkoa, sillä matka seuraavaksi lähimpään kirkkoon, Paltaniemelle, oli pitkä ja Oulujärven ylittäminen vaarallista. Kirkon kupeessa puiden suojassa sijaitsee hautausmaa vanhoine, koristeellisine hautakivineen. Kirkkomaalla on myös sankarihautausmaa toisessa maailmansodassa kaatuneiden kyläläisten muistoksi. Säräisniemen kirkon kivijalka on kauniisti poimuilevaa gneissiä, joka on louhittu läheisiltä Pirunkallioilta. Gneissit kuuluvat Euroopan Unionin vanhimpiin kiviin.

Siirry sivuille »

Utajärven kivipuisto

Utajärven kivipuistossa pääset aikamatkalle Suomen kallioperän kehitykseen. Puiston aikapolun ensimmäinen kivi on 3,5 miljardia vuotta vanha Siuruan gneissi. Se on myös koko Euroopan Unionin vanhin tunnettu kivi.

Siirry sivuille »