X

Dyynialueet

Rokua Geoparkin komeat dyynialueet syntyivät noin 9000 - 10 000 vuotta sitten, kun voimakkaat tuulet kuljettivat merestä kohonneiden kasvittomien hiekkarantojen hiekkaa ja kasasivat sitä harjun lakialueille hiekkakinoksiksi eli dyyneiksi. Hiekkaa kasaantui ensin rantaviivan suuntaisiksi nauhamaisiksi rantadyyneiksi. Vähitellen ne siirtyivät tuulen mukana pidemmälle sisämaahan. Lopulta dyynit muuttuivat paraabelidyyneiksi, joiden kaaret taipuvat laivan purjeiden tavoin tuulen menosuuntaan. Dyynien kehittyminen päättyi, kun kasvillisuus alkoi sitoa hiekkaa paikalleen. Dyynit ovat edelleen hyvin karuja kasvuympäristöjä ja usein niiden rinteillä ja laeilla kasvaakin lähinnä jäkälää, varpuja ja ruohoja sekä yksittäisiä mäntyjä. 

Suomen edustavin dyynikenttä!

Rokuan dyynikenttä on Suomen suurin! Dyynikentän pituus on lähes 20 kilometriä ja leveys paikoin jopa yli viisi kilometriä. Pikku-Rokuan alueella on Suomen korkeimmat paraabelidyynit: ne ovat noin 25 metriä korkeita. Voit tutustua Rokuanvaaran dyyneihin helposti retkeilyreittien varrella. Muut Rokua Geoparkin dyynit sijaisevat Manamansalossa.

Dyyni?

Dyynit ovat pääasiassa hiekasta muodostuneita tuulen muovaamia aaltomaisia kumpuja, joilla on kaareva sekä leveä huippu.

Tutustu dyynialueisiin

Oulujärven alue

Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi: sen pinta-ala on lähes 900 km2. Oulujärvi onkin Suomen neljänneksi suurin järvi. Se sijaitsee lähes keskellä Suomea - järven kauniit, merelliset maisemat ovat Pohjanmaan lakeuksien, Kainuun vaarojen, kultaisena hohtavien hiekkarantojen sekä karujen kalliosaarten värittämät.

Oulujärvi poikkeaa Suomen muista suurista järvistä upeiden laajojen selkiensä vuoksi. Oulujärvellä on myös paljon saaria: yli aarin kokoisia saaria on laskettu olevan jopa 650! Järven eliöstö on vesistön suuresta koosta johtuen aivan omanlaisensa. Voit tavata järveltä merellisiä lajeja, kuten karikukkoja, merimetsoja ja merikotkia, lekuttelemassa vesialueiden yllä. Vienosti syvenevät hiekkarannat tarjoavat upeiden maisemien ja monimuotoisen eliöstön lisäksi miellyttäviä ja turvallisia uintipaikkoja lapseperheillekin. Oulujärvellä sijaitsee myös Suomen sisävesien ainoa retkeilyalue, jossa on hoidettuja patikointireittejä ja muita retkeilypalveluita.

Siirry sivuille »

Rokuan alue

Rokuan kumpuileva harjumaisema syntyi mannerjäätikön sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Kirkasvetiset lammet, hopeana hohtavat jäkäläkankaat ja kauniisti kaareutuvat dyynit ovat Rokuan tunnuspiirteitä. Harjumaisemaa ja sen lähiseutua koristavat myös Itämeren muinaisten rantavaiheiden muotoilemat hiekkaharjanteet. Rokuan kansallispuisto suojelee alueen ainutlaatuista kasvillisuutta ja maastonmuotoja.

Voit nauttia Rokuan erikoislaatuisesta maisemasta hiihtäen, moottorikelkkaillen, retkeillen tai pyöräillen. 70 kilometrin reitistöverkosto tarjoaa tähän monipuoliset mahdollisuudet. Raikkaissa ja puhdasvetisissä suppalammissa on myös mahdollista pulahtaa uimaan kesän helteillä tai kalastaa vuodenajasta riippuen joko onkien, uistellen tai pilkkien. Rokuan alueella on myös monipuoliset matkailupalvelut.


Siirry sivuille »

Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 Rokuan luonnontilaisten jäkäläkankaiden ja erikoisten geologisten piirteiden suojelemiseksi. Rokuan kansallispuisto kuuluu Suomen toiseksi vanhimpiin kansallispuistoihin - Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938. Kansallispuisto sijoittuu harjumuodostuman eteläreunaan. Sen alueella on dyynejä, suppia soineen ja kirkasvetisine lampineen sekä muinaisia rantatasanteita ja -valleja. Puistossa on myös seudulle harvinaisia luonnontilaisia vanhoja mäntymetsiä, joissa on runsaasti keloja ja järeitä puuvanhuksia. Rokuan kansallispuisto on lisäksi Suomen tärkein karukkokankaiden suojelualue.

Rokuan kansallispuisto tarjoaa hienot puitteet retkeilylle. Puistossa on merkittyjä patikointireittejä, nuotiopaikkoja ja mahdollisuus yöpymiseen Pitkäjärven telttailualueella tai Pookivaaran autiotuvassa.

Siirry sivuille »